bad hair day

olin aatellut siis laittaa teille niitä keittiökuvia, seinällä olevan uuden tekstin kera (open 24h näyttää nytkin oikein kivalta mutta mietityttää pitäiskö kuitenkin maalata kirjaimet valkoisiksi...luulen että pitäisi...) mutta joku käsittämätön perhe oli sotkenut keittiönsä ihan sellaiseksi hirvitykseksi että siitä ei pystynyt ottamaan kuvia... Tai siis äiti ei jaksanut siivota kunnolla tänään... laiska maanantai-äiti... :) Sen sijaan ajattelin laittaa teille kuvia mun toisesta maanantai-tilanteesta; tänään oli sellanen vakava badhairday-päivä. Aamulla oli tarkoitus mennä suihkuun ja pestä hiukset, mutta aamulla se aika hävisi johonkin tyhjiöön oudolla tavalla ennen kuin ehdin kissaa sanoa (yhtä ehdin kyllä ohimennessäni höykyttää kun raapi sohvaa...), ja sitten se olikin jo lapset pukuihin-ulos ovesta-pikamarssia jonossa autoon-startti ja menoksi lievää ylinopeutta ajaen -tilanne, eikä siinä ketään enää paljon äidin hiustenpesu kiinnostanut - ei edes äitiä itseään ;)

Mutta siis kenkä- ja laukkupaljouden lisäksi talosta löytyy läjäpäin HUIVEJA, kesähuiveja, syksyhuiveja, talvihuiveja, pieniä huiveja, isoja huiveja... Ja mikä parasta, sellaisia huiveja joilla voi peittää puoli päätä tällaisena päivänä :) Vielä kun laittaa kaveriksi jonkun tällaisen supershiny-lakkatakin niin ei kukaan ehdi edes huomata hiuksia... Ostin takin vasta ja oon tykännyt siitä tosi paljon, kestää säätä ja pitää myös lämpinä. Ja kiiiiltääää :)

Toteutan tämän likaisen tukan huivikampauksen seuraavasti - ja nopeasti:
1. hiukset harjataan mahd. selviksi...
2. vips pää alaspäin ja lakkaa perään...
3. löysälle ponnarille koko nippu...
4. toisella hiuslenksulla tai pinneillä nutturalle...
5. ja taas suihkutetaan vähän lakkaa...
6. jos löytyy niin kivoilla irtoleteillä tai pannalla (tsekkaa alin lähikuva) saa kivan detaljin huivin lisäksi...
7. koko homman päälle muutama kierros kivaa huivia ja sillä selvä :)

En omista, mutta kuivashamppoo voisi olla aika hyvä tuon ekan vaiheen lakan sijaan? Veikkaisin ainakin.

Aina ei voi joka paikkaan pipo päässä marssia niin välillä pitää viritellä muuta - tai ehkä kannattaa myös silloin tällöin pestä hiukset :) Taidanpas suunnata tekemään sen nyt heti, joku raja siinäkin kuinka paljon huivilla voi korjata ;)

Öitä!

open 24h

ainakin meidän keittiö on :) auki kellon ympäri siis. Ja oon aika pitkään etsinyt kivoja kirjaimia jolla saisin sen kerrottua :) Nyt löytyi sellaiset Jumbon Sinellistä. Kyseessä on pahvikirjaimet, kevyet, ihan nätisti tehdyt ja kiva fontti. Liikkeessä oli muuten tehtynä tosi kivoja versioita näistä niin, että oli laitettu skräppipaperia tms. päälle ja vielä tummennettu vähän leimasinmusteella reunoja, näytti tosi hauskalta ainakin puna-vihreä XMAS -teksti! Pitää kokeilla johonkin jotain sellasta, maalaamallakin näistä saisi hauskoja.

Mutta keittiöön siis ihan tällaisenaan hyvän värisiä, tänä iltana tiedossa vaihe 2, asettelu ja sen jälkeen vaihe 3, kiinnitys :) Laitan kuvia kun saan nuo seinään!

säpäleitä

Olen viime päivinä lukenut ihan liikaa ja miettinyt taas ihan liikaa tämän maailman tilannetta; kuinka moni pieni lapsi on ilman ruokaa, juomaa, kotia. Kuinka moni ihminen elää sodan ja väkivallan keskellä; syntyy, kasvaa ja kuolee sodan ja väkivallan keskellä. Kuinka moni ihminen ei ole turvassa edes omassa kodissaan. Kuinka monella ei edes ole sitä omaa kotia. Ihmismielen ja elämän säpäleita ja sirpaleita kaikkialla. Elämän julmuus ja raadollisuus lyö aina yhtä kovasti vasten kasvoja kun sen muistaa. Se on niin helppo työntää taka-alalle ja elää omaa elämää, antaa kuukausilahjoitus Unicefille ja uskoa tehneensä osansa. Meistä ei varmaan kukaan, ainakaan minä, ole tehnyt osastansa puoliakaan, on pakko pystyä enempään. Jättää vaikka vain yksi pieni juttu joka viikko pois omista ostoista ja suunnata se raha apua tarvitseville.

Otetaanko kaikki tämä nyt tästä eteenpäin tehtäväksi ja tehdään asiasta välitilinpäätös puolen vuoden päästä; mitä saatiin aikaiseksi?!? Aina on tietysti vaikea tietää mitä kautta rahat menevät oikeasti perille ja oikeaan paikkaan, mutta Unicef, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastusarmeija ja Punainen Risti ovat ainakin aika luotettavia. Ja sitten tietysti lahjoitukset rahana tai tavarana suoraan pienemmille kohteille, silloin tietää ainakin mihin menee. Ja nyt joulun alla on upea mahdollisuus kerätä vanhat lelut ja vaatteet kasaan ja opettaa lapsillekin sitä antamisen iloa: annetaan osa niille joilla ei ole leluja ja vaatteita niin paljon kuin teillä, tehdään muidenkin joulusta iloinen ja onnellinen siltä osalta kun voimme siihen vaikuttaa. Tai jotain. Kukin varmasti löytää oman tapansa auttaa. Kunhan ei vaan suljeta silmiämme muiden  ihmisten avun tarpeelta.

helposti asiaan pääsee käsiksi ainakin täältä: unicef

Saan aina säännöllisin väliajon suunnattoman omantunnon pistoksen näistä asioista, tuntuu ettei voi elää jos ei nyt heti auta jotakuta jotenkin, tuntuu kaikki niin epäoikeudenmukaiselta ja silti ei tietysti voi samalla kuin olla onnellinen omasta osastaan ja tilanteestaan. Sunnuntaista asti nämä asiat ovat taas pyörineet mielessäni, tällä kertaa ihan oman pienen ihanan Elsamaria tyttöni täysin asiaan liittymättömän kommentin takia :)

niitä kauniita säpäleitä 

ELSAMARIA:"Äiti, katso, säpäleitä!! Mistä ne on tulleet?!? Onko maailmassa ja avaruudessa paljon säpäleitä?"
ÄITI: "On kultaseni, monenlaisia säpäleitä (ja tässä kohtaa äiti mallia toivoton tapaus alkoi miettiä kuinka monenlaisia säpäleitä ja säpäleiksi menneitä elämiä ja asioita sitä oikein maailmassa onkaan...). Nämä säpäleet ovat jäätynyttä vettä, muistatko, niin kuin viime talvenakin. Vesilätäkkö on jäätynyt yön aikana. Ja nuo hienot säpäleet ovat jään palasia"
ELSAMARIA: "Nämä säpäleet ovat kyllä ihanan kauniita, katsellaan niitä vähän. Maistetaanko niitä?"
ÄITI: "Ei kannata maistaa, vaikka ovatkin kauniita niin voivat olla likaisia tässä tiellä, katsellaan vaan."
ELSAMARIA: "Joo. Maistan sitten kun jossain on puhtaampia säpäleitä. Nukahtiko Ansku jo, näytetään sille säpäleitä?"
ÄITI: "Ansku nukahti jo, mutta eiköhän me vielä tulevan talven aikana ehditä näyttää sillekin säpäleitä."
ELSAMARIA: "Joo. Mutta kuule, jos kuitenkin maistettaisiin?"
ÄITI: "No ei, ei me maisteta, ovat edelleen likaisia."
ELSAMARIA: "Niin. Edelleen. Viedäänkö ne kotiin ja pestään?"
ÄITI: "Sittenhän ne sulaa taas vedeksi, se ei oikein taida onnistua."
ELSAMARIA: "Ai. No, vettä voi sitten katsoa kotonakin."

Ja kotona sitten katsottiin vähän vettä ja vähän juotiinkin sitä ja ihmeteltiin maailman kummallisuutta :)

pieni söpö säpäleiden ihailija <3
takki ja hattu Lenne

Ihanaa ja auttamisintoista torstaipäivän jatkoa kaikille!!!

rauhallinen ja harmaa päivä

Ollaan vietetty tänään tyttöjen kanssa päivää kotosalla, siivousta, pyykinpesua, kesävaatteiden säilöön laittoa... Mietin tässä samalla sitä, että kuinka paljon vaatetta ja varustetta tämä meidän kotimaamme ilmasto meiltä oikein edellyttää! Kenkiä, pukuja, takkeja, villahousuja, villapukuja, shortseja, sandaaleja, kumisaappaita. Onkohan olemassa joku tilasto vaatteiden ja asusteiden käyttömäärästä yhden ihmisen elinikänä?!? Kappalemäärällisesti tai euroina?!? Ja siihen päälle vielä kaikki vauvojen lämpöpussit tms. Aikamoinen määrä tavaraa tarvitaan ihan pakostikin! Hyvänä puolena täytyy tietysti muistaa se että me täällä saadaan nauttia vaatteiden koko skaalasta; saadaan käyttää ihania kesähepeniä (no ehkä vähän vähemmän mutta kuitenkin) ja saadaan käyttää ihania talvitoppajuttuja (niitä sitten vähän enemmän...) ja tietysti lisänä vielä tämän ihanan päättymäisillään olevan syyskauden sadeasut ja kumpparit, niissäkin on niiiin kivoja juttuja nykyisin!

Elsamarian tämän syksyn sadevaatteet, Annaliisa oli tässä kohtaa unten mailla kun käytiin pikkasen ulkohommissa isosiskon kanssa. Viimeksi kun yritin saada Anskun sadelookista kuvaa, niin en ehtinyt edes kameraa hakea ennen kuin asu oli riisuttu ja paettu paikalta :)

Elsun sadetakki Playhouse, housut Lindex, kumppareina
tämän setin kanssa yleensä HAIt tai NOKIAlaiset.

Ja ei muuta kun tiskikonetta täyttämään; se on kyllä hieno keksintö :) Mukavaa päivää kaikille!!

these are a few of my favorite things

Aamu alkoi kovin ihanasti kun pinnasängystä kuului pieni ääni: "äiti, tule, äiti missä elsa, mennään". Pikkuneiti Annaliisa aloitti taas aamun aurinkoisena ja isosisko liittyi seuraan levättyään vielä hetken :)

Aloitettiin aamu ihailemalla eilen ostettuja liljoja jotka olivat jo vähän auenneet! Minulla on siis myös paha kukkariippuvaisuus, tuoreet kukat vaan on niin kauniita. Aikanaan kun muutin lapsuudenkodistani omilleni päätin että
A) minulla on aina tuoreita kukkia (äitini piti paljon kukista ja niitä oli meillä usein kotonakin, kaunista ja tuo aina mieleen äidin <3 )
B)vaihdan puhtaat lakanat joka päivä (ei siksi ettei lapsuudenkodissani olisi vaihdettu lakanoita usein, vaan siksi että puhtaat lakanat vaan on niin ihanat! ja en voinut ymmärtää miksei äiti halunnut vaihtaa niitä joka päivä...)
A on tullut aika hyvin pidettyä, mutta B on kyllä jäänyt toteuttamatta käytännön järjen lisäännyttyä ja omien pyykkiien pesun alettua :)
Mutta kukat ja puhtaat lakanat on ihania. Ja lauantaiaamut.

ja kengät... Elän nyt aika vaikeita aikoja kenkäelämässä... Kausi vaihtuu ja ensin joutui luopumaan ihanista kesäsandaaleista ja nyt jo alkaa olla pakko siirtää ballerinat ja avokkaatkin sivuun. Ja välillä tekee vähän tiukkaa kylmimpinä päivinä tennareissa ilman paksua sukkaa. Joutuu siirtämään favorit-kenkiä sivuun - mutta toisaalta saa kaivaa saappaat ja sen sellaiset esiin. Minulta vaan puuttuu tällä hetkellä ne ihanatihanat saappaat joiden kohdalla on hyllyssä tyhjiö. Saappaita on kyllä, liikaakin, mutta mikään vanhoista ei nyt oikein iske tai toimi tämän hetkiseen käyttöön...

Muutamat kevyemmät jalkinesuosikkini jotka joutuvat nyt kaappiin ensi kevättä odottelemaan:

vagabondin mustat nahkaballerinat kukkakoristeella. 

vastaava malli sinisenä Batalta, ostettu italian
reissulta. Ihanan pehmeetä nähkaa!!

ja fonnesbergin vielä pehmeempää nahkaa olevat ihanuudet

ja pikkuhiljaa talvivarastointi kutsuu näitä almost all year round - suosikkejakin, ehkä pitäisi hommata ne talvi converset tms? 

Ja sitten tämä talvikausi... Täytyy sanoa että arvostan erityisen paljon myös niitä käytännöllisiä kenkiä, lämpimiä talvikenkiä, kenkiä jotka ovat hyvät jalassa, vedenpitäviä kenkiä, vaelluskenkiä; kaikenlaista sitä ihminen tarvitseekin kun seikkailee Suomen säässä! Asettaa oikeasti aika monenlaisia vaatimuksia kengille tämä kotimaan ilmasto.

Muutaman viimeisimmän talven suosikkisaappaat ovat olleet shepherdin turkispopot; lämpimät, mukavat jalassa ja yllättävän hyvät pitkiäkin matkoja kävellessä.

Ja nyt haluaisin kovasti jotkut ihanat, kunnolliset pitkät nahkasaappaat. Suosikkina ja aika pitkällä jo suunnitelmissakin olisivat nämä Primeboots -saapikkaat. Värin valinnan vaikeus tosin on nyt se kynnyskysymys: harmaat? mustat? ja näistä löytyy aivan ihanat punasetkin! ja beige värikin on tosi nätti..! Aina varma musta vai tyylikäs harmaa tai beige vai raflaavampi punainen...? Olisi kyllä aika hienoa jos näitä olisi kenkähyllyssä rivi erivärisiä :) ja vieressä se tyhjä lompakko kenkäostosten jäljiltä ;)

Vielä pitää kyllä kuvata ja haikailla avokaskorkkaritkin ennen talvisäilöön siirtoa :)
sitä ennen kuitenkin Elsa-neidin tämän hetkiset suosikkikengät...
Mukavaa lauantain jatkoa!

näitä äiti voi vaan kateellisena ihastella, ei mahdu jalkaan ;)
blingbling paljetti tennarit / Lindex

dinopipot

yksi ihana pristys taas hankittavaksi talvivaatteiden asusteeksi; dinopipo uusissa väreissä :) Tykkään itse tosi paljon noista uusista väreistä, ovat kiva lisä niiden jo mallistossa olevien vihreä-musta ja pinkki-musta väriyhdistelmien rinnalle. Itse ajattelin että tuo pinkki toimii kivana yhdistelmänä myös meidän tyttöjen talvipukujen kanssa, meillä tuleva talvi kuljetaan mustissa ja pinkeissä MOLOn viime vuoden malliston puvuissa, toimii aika kivasti molempiin väreihin.

silverjungle dinopipo, tämän talven
uudet värit

Tuo fleecepipo on muuten yllättävän lämmin, siinä kun on osittain tuplafleece, eli puolivuori fleecestä. Itse olen kylmemmillä pitänyt alla vielä kypärämyssyä (siniseen ei oo ihan suoraan sopivan väristä kypärämyssyä silverjungle valikoimassa, mutta pinkkiin löytyy sopivasti kaveriksi pinkki) ja sitten voi jo kohtapuoliin alkaa pitää ihan sellaisenaan ilman mitään kypärämyssyä alla. Malli suojaa myös tosi hyvin korvat ja niskaakin. Tulipas kehuttua :) mutta olen ollut itse tosi tyytyväinen tuohon tuotteeseen jo pelkästää käytettävyyden kannalta - bonusta siihen vielä kiva ulkonäkö ja värit :) Dinopipoa on muuten myös isommasa koossa, eli 55-57, ja se koko on ilman noita naruja.

silverjungle kypärämyssy 
materiaalina puuvillalycra ribbi
hyvä lisäjuttu tuotteessa on päässä- ja
paikallaanpysyvyyttä lisäävä kumppari
niskassa

Pakko laittaa tähän loppuun vielä kuva siitä mitä ne lapset oikeesti itse haluaisi pukea päälle / asustaa kokonaisuuden; alla Annaliisan valinnat työpaikalla - jotain vähän muuta kun mitä äiti oli ajatellut tähän syksyn ja talven asusterepertuaariin lisätä :) Vähän epäselvä iphone naps-kuva, mutta tämä on sellainen "yksi huonolaatuinenkin kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" -juttu. Pakko myöntää että tämä on nyt vähän sellanen fashion victim -henkinen tämä meidän pikkuneitokaisen olemus :)

Ihana on ollut muuten huomata että täällä on käyty ja että olette löytäneet tienne tänne! Erittäin mielelläni luen kommentteja, palautetta ja toiveita!

                                         Nyt Good night ja äidille kuppi teetä ja sitten unten maille.
                                                                                  Öitä!

silverjungle

Ja vihdoin niitä silverjungle kuvia!! Ensimmäisenä tuo jo aiemmin mainitsemani jouluksi tuleva harmaa-valkoraitainen neulossetti 100% puuvillaa; raitatunika kukkakoristeella ja slipoveri samaa raitaa sekä vähän uudenlainen raitatonttuhattu ja tyttömäinen baskeri.

Tunikan ja baskerin alareunassa nirkkoreunus.
Kaikissa tuotteissa laatuna hyvälaatuinen ja
päällä todella mukavantuntuinen 100% puuvillaneulos.

Mielestäni tuo pitkähiippatonttupipo on ihana vastine tonttulakille ja menee sitä paitsi sitten keväämmällä taas kivasti ulkopipona, ja jo vähän kylmemmälläkin säällä kun laittaa kypärämyssyä alle. Baskerista ja tunikasta tuli meidän neitien suosikkeja, Elsamarian mielestä vaan oli kohtuutonta liioittelua pukea niiden alle jotain... EM: "Äiti oikeesti mä en tarvitse kyllä mitään tänne alle kun mä meen kaupungille. Se ei vaan sovi." ÄITI: "Jos kulta kuitenkin laittaisit sukkikset kun nyt ei oo ihan kesä jä äiti haluaisi sellaisia talvisia kuvia. Ja miten ihana ois valkonen paita siellä alla!! Kato nyt kun Annaliisallakin on ja on niin ihana!" EM: "Mutta äiti mulla on nää uudet tennarit, niin mun varpaat on kyllä ihan lämpimät. Ja mä oon nyt sisällä. Ei ulkona oo sitä valkostakaan. Ja mä oon nyt ihana." ÄITI: "(Nauraa tässä vaiheessa jo toivonsa menettäneenä...) Niin oot kulta ihana, hyvin perusteltu, otetaan näin ne kuvat vaan." Mutta kuvien kautta näkyy näin myös tunika-mekon ihana jatkokäyttö; tulevaa kevättä ja kesää odotellessa :)

Melko kesäiset uuden uutukaiset paljettitennarit ostin eilen Lindexiltä (-50% alessa, niin saattoi ostaa moiset blingbling härpäkkeet, käytännöllisyysprosentti pieni... Varsinkin talven tullessa. Mutta keväällä sitten kimalletaan taas ja sitä odotellessa sisällä voi kimaltaa kohta kilpaa joulukuusen kanssa :)

Yllä Al suunnittelee hyppyä tuntemattomaan penkin päältä... Hyppypukuna silverjungle puuvillaneulostunika ja samaa sarjan tonttuhattu-piponen. Huomatkaa ihana kukkakoriste edessä (keskellä pieni söpönen helmi) sekä teräsmies-tyyppisesti ojennetut kädet osana hyppyvalmisteluita. 

Annaliisa olikin suopeampi puettava, tai suopeammin äidin valitsemat asusteet hyväksyvä, mutta neitokaisella on tosi vahva hyppää-kiipee-pompi -vaihe päällä eli paikallaan olo on kovin haasteellinen käsite:) Ihana pikku tonttutyttönen lauloi tosin samalla hyppiessään "ihhahhaa, ihhahhaa, ihaanaaa, ratsastaa" suloisista suloisin <3

Mutta joo, ylläolevat ihanuudet neitien päällä löytyvät verkkokaupasta jo tämän viikon aikana ja tomitus on niin että ne saa juuri jouluksi päälle tai pakettiin :) Ja kotimyyjiltä ovat siis ensi viikosta alkaen myös tilattavissa.

Palataan pian asiaan, muutamia uusia juttuja lisää tulossa myös kauppaan pikapuoliin!

Aurinkoista syyspäivän jatkoa!

vähän enemmän talosta

1900-luvun alkupuolen talosta siis puhutaan, taisin tuossa aiemmin vain mainita että vuosisadan alkupuolen mutten sanonut minkä vuosisadan :) eli tulipas tuokin tarkennettua.

Minulla ei ole käytännössä lainkaan ennen remonttia otettuja kuvia, mutta kokonaisuus oli silloin erittäin persoonallisesti edellisten omistajien näköinen. Löytyi keltainen keittiö, punainen huone, vihreä huone, punaiseksi maalattu takka ja kolmella-neljällä muovimattokerroksella päällystetty lautalattia, tumma paneelikatto ja PAAAALJOOON mäntypaneelia kaikkialla, pari huonetta ihan samassa mäntyisessä sävyssä katosta lattiaan. Muuten varmaan ihan jees, mutta minulla on vakavia ongelmia puunvärisyyden suhteen, varsinkin kun sitä on runsaasti. Eli minun valko-harmaa-musta-beige-värimaailmani saavuttamiseksi vaadittiin ja vieläkin vaaditaan suht' monta kerrosta maalia ja mattojen irti repimistä :) Mutta pikkuhiljaa on alkanut koti näyttää siltä kun visiot päässä näyttivät sisäänmuuttaessa ja aika paljon valmistakin alkaa jo olemaan. Yritän tästä pikkuhiljaa alkaa valotella jo tehtyä huone kerrallaan. Vähän tulikin jo laitettua kuvaa tuosta olkkarista mutta tässä vähän lisää selityksineen.

Tuo nurkka on ihan sellainen äidin oman laatuajan unelmahetkien toteuttaja, kun saa istua nojatuoliin takkatulen ääreen ja lukea kirjaa pimeänä syysiltana... Vielä siihen päälle valoksi joku ihanainen kynttilälyhty... Haku päällä edelleen siltä osin. Takka on siis vanha pönttouuni-kakluuni, korkeusluokkaa melkein kattoon asti, lämmittää ihanasti ja varaa lämpöä ihanasti; illan poltetun pesällisen jälkeen suloista lämpöä hohkaa vielä aamuisille unisille heräilijöille :)

Olohuoneen tämän viikon ehdotun sisustusmielenkohotus oli ihana käsinvirkattu matto!! Olen itse virkannut vastaavia pienemmässä mittakaavassa mutta isoon ei ole riittänyt hermot eikä aika, mutta nyt löytyi valmiina tämä upeus. Ihan kuin iso pannunalunen :)

Lisäksi vielä sohvannurkkauksesta kuvaa, siinä näkyy tämän huoneen pahin puute - kattolistat still missing... Mutta seinä on muuttunut vaalean beigeksi, lattian laudat kaivettu esiin, hiottu ja hiottu ja maalattu ja maalattu. Ja kattokin on vaihtunut tummasta vaaleaan. Seinällä näkyy omasta valokuvasta tehty kolmeosainen teos, canvakselle printattuja ja kiilakehyksiin laitettuja ovat taulut. Äidin ja tyttärien reissusta kuvia mieleenpainuneelta paikalta <3

Samalla muuten ihailen tässä muutamia silverjungle joulutuotteita! Laitan maanantaina niistä kuvia kunhan saan kaikki mallit eteeni! Tiedänpäs ainakin minkälaisissa jouluasuissa meidän pikkutonttuneidit liikkuvat tänä vuonna :)

kuka kirjoittaa ja mitä täällä oikein tapahtuu

Eli nyt kun olen enemmän (tai vähemmän...) menestyksekkäästi kokeillut miten ihmeessä tämä homma toimii (=osaan kirjoittaa :) + osaan lisätä kuvia :) muuten homma edelleen ihan hakusessa...) niin lienee hyvä hetki kertoa vähän tarkemmin kuka täällä juttelee ja mitä ja mistä. Kuten tuossa sivummalla kerrotaankin, tekstiä latelee kolmenkympin paremmalle puolelle ehtinyt naisihminen Kanta-Hämeestä. Ja mukana seikkailevat siis pikkuneidit Elsamaria ja Annaliisa, lisäksi taustalla pyörii vaihtelevaa näkyvyyttä saava kaheli kissakolmikko.

Tapahtumapaikkana vuosisadan alkupuolen talo, jota on nyt tässä hetki rempattu ja loppua ei näy. Eli teksteissä tulee näkymään remontin auvoa ja onnea... ja tietysti sitten niitä valmiiksi asti sisutettuja huoneita ja tiloja. Sisustus ja vanhat talot on minulle jonkun tasoinen intohimo, joku viisaampi saattaisi kutsua pakkomielteeksi, mutta itse pidän enemmän tuosta intohimo-sanasta... Rakastuin talossa sen huvikumpumaisuuten ja vanhuuteen, lisäbonusta antoi kummallisuus ja se, että talon entinen omistaja oli taikuri! Tässä aluksi muutama kuva edes melkein valmiista olkkarista, edes yhdestä nurkasta ;)

Vakkari tapahtumapaikka nro 2 on äipälle ja usein lapsillekin melkein kuin toinen koti, eli työpaikka. Työt ja työpäivät kuluvat vaatteiden ja asusteiden parissa, suunnittelua, myyntiä, kiroilua, luomista, vähän lisää kiroilua ja ihania hetkiä upeiden ihmisten ja ihanien tuotteiden parissa!! Uusimpana juttuna työn saralla on silverjungle tuotemerkki, jonka myötä päästään tekemään kiinnostavaa tuotekehitystä ja tarjoamaan toivottavasti hyvälaatuisia ja kivannäköisiä vaihtoehtoja olemassaolevalle tarjonnalle. Mutta siis vaatteita, vaatteita ja vielä lisää vaatteita, ja kotona vielä piles of vaatteita ja loads of kenkiä ja laukkuja... Ihanaa sanon minä ja huudan samalla lisää tilaaaa!!

Haluaisin myös hieman valottaa teille syytä tämän blogin nimeen. Tärkein syy on varmasti se, kuka olen ja millainen haluan olla; haluan pystyä näkemään elämässä ja arjessa ne kauniit asiat, olla ottamatta jokaista kaunista päivää itsestäänselvyytenä, olla ottamatta mitään hetkeä itsestäänselvyytenä ja muistaa olla nöyrä mutta silti uskoa itseeni. Positiivisuus on välillä liian tylsä sana siihen mitä elämänasenne mielestäni pitäisi olla, enemmän sellaista Carpe diem - mutta muista samalla seuraukset äläkä satuta muita matkalla -meininkiä  hakusessa minulla. Hutiin menee hyvä yritys yhdeksän kertaa kymmenestä, mutta onpahan ainakin varaa parantaa :)
Elämäni on ollut kaiken kaikkiaan aika kummallista, jatkuvaa muuttoa ja muutoksia, ihmisten menettämistä ja uusien ihanien ihmisten elämään saamista. Joskus olisi kelvannut vähän enemän standardikaavan mukainen paketti elämäksi. MUTTA ilman elettyjä hetkiä, ilman kirottuja päiviä ja tuhansia pakattuja matkalaukkuja ja pahvilaatikoita, en olisi kuka olen; onnellinen äiti, onnellisessa kodissa (paitsi että voi h****tti kun aamulla ärsytti törmätä sirkkeliin pimeässä huoneessa lapsen lämpimämpää pukua etsiessä!!!) ja saan vielä tehdä työtä jota rakastan! Että ei kai tässä auta kun todeta että eiköhän sieltä se hopeareunus jostain aina lopulta löydy!

Päättäisin tämän vuodatuksen vanhemman tyttäreni elämänviisauteen: "sehän on äiti silleen että mä rakastan sua mutta tärkeetä olis silti että tanssitaan oravatanssi kaks kertaa ja sit vielä kaks".  Ja sithän me tanssittiin :)

mieleen jäänyt hetki menneeltä kesältä

Kesä oli taas niin kaunis ja lämmin! Oli monta mahdollisuutta nauttia ihanista ulkoiluhetkistä ja kauniista säästä. Mieleen jäi erityisesti muutama yhteinen pikkusiskon nukutuskävelylenkki, apuna isosisko ja tietysti aina avulias Severi. Severillä on vaan tuo tottelevaisuuskoulutus jäänyt vähän puutteelliseksi niin Em pitää aika tiukkaa syyniä kisun ulkoilureiteistä...

ja tässä kohtaa oli jo pienin neiti unten mailla :)

uskomatonta mutta totta

juuri sitä; vihdoin sain (tosin kokeneemman bloggarin ystävällismielisellä ja kärsivällisellä avustuksella...) blogin nyt ihan auki ja esille ja jihuu! Mutta tosiaan taivalta on taitettu ja ideaa sulateltu jo jonkun aikaa, aika lähellä toteutumista homma oli jo pari kuukautta sitten mutta tekninen puoli ja sen monimuotoisuus lannisti tämän matkaansa aloittelevan bloggailijan heti alkumetreillä. Mutta vastoinkäymisten kautta voittoon ja sitä rataa :)
Ja ennen kuin edes osaan oikein tätä hommaa käyttää niin heti piti käydä kirjoittelemaan, eli saas nähä kuinka sotkuun saan tämän sivuston heti alkuunsa ;)

Ajattelin näin alkuunsa vähän koostaa tähän kuluneita kuukausia sekä yksityiselämän että työn puolelta. Neitoset kotona on kasvaneet ja hui kauhistus -ajatukselta tuntunut päivähoidon aloitus on muuttunut upeaksi kokemukseksi ja uusien elämysten ja kavereiden tulo elämään on ollut selvästi lapsille hieno juttu! Viime perjantaina oli ihan huippuhauska taskulamput kädessä tehty metsäretki/luontopolku päiväkodilla, äitikin pääsi mukaan ja sai myös pukeutua :) meitä seikkali siis kolme kissaa pimeähkössä syysmetsässä, Elsamarian toideiden mukaisesti kissat olivat liiloja ja pinkkejä... Niinpä niin...
Söpöiset kissanpennut ovat saaneet turkikseen äidin edellisenä iltana/yönä kone sauhuten ompelemat tekoturkishupparit korvilla ja housut hännällä. Ja ei muuta kuin miau :)

Ja töissä on ollut taas niiiin mukavaa - ainakin minulla, ehkei kannata kysyä työkavereilta ;)! Uusia ihania tuotteita työn alla silverjungle viidakkoon ja jokapäiväistä jännitystä odotellessa sitä miltä suunnitellut mallit näyttävät livenä. Eli jos haluat vilkaista tarkemmin mitä tämän blogin työasiat koskee, niin vilkaise silverjungle sivuille. Yritän pikaisesti laitella teille vähän kuvia uudesta, seuraavat uudet ihanuudet tulevat jo tämän/ensi kuun aikana ja varsinainen seuraava mallisto tulee myyntiin tammikuussa 2012 (eli sepäs on sitten jo kevät 2012 mallisto! Eikä talvi ole edes vielä alkanut kun keväästä jo puhutaan...) Mutta ihania keväisiä kankaita ja värejä! Laittelen pikaisesti kuvia!