kakskytviis ja pari kesää päälle

sanoi eräs ystäväni äitinsä sanoneen aina iäkseen - taidan alkaa käyttämään samaa :) Viime viikolla tuli vuosia taas mitariin ja ryppyjä naamaan ja ihania lahjoja ja muistamisia. Mä oon niiiiin ihanan vanha että ei ees tarvii välittää siitä enää :) Ja silti oon joka päivä mielettömän tyytyväinen näihin vuosiin; ainakaan näitä viimeisiä en vaihtaisi pois! En kyllä siis voi väittää haikailevani niiden parikymppisenä elettyjen hetkien perään; hauskaa oli ja lujaakin meni... Mutta kyllä tää aikuisen perheenäidin elämä on ihan parasta ikinä! Ja peilistä katsoo aamuisin kauniisti silmiin nainen joka on nähnyt ja kokenut paljon ja tullut sitä myöten paljon paremmaksi ihmiseksi kun mitä oli se parikymppinen kaikkitietävä tytönheitukka ;) Joka ryppyä kohtaan on varmasti kymmenkertainen määrä elämänkokemksia ja elämyksiä!

Isoimpana plussana tietysti ne lapset ja perhe-elämä, mutta kivaa on tietysti myös se, että ruokakaapissa on muutakin kun ketsuppia, makarooneja ja kaurapuuroa... eikä tarvii keikkua baarissa yömyöhään ja rynnätä luennoille aamuvarhaisin ihan puoliunessa - nyt voi vaan nukahtaa lapsia nukuttaessa klo kahdeksan jälkeen (kuten jollekin nimeltä mainitsemattomalle kävi pari kertaa viime viikolla...) ja olla sitten ihan hirmu pirteä seuraavana aamuna viiden jälkeen... :) Elämä on ihanaa ja ne eletyt vuodet tekee meistä niitä ihania eläjiä joita nyt olemme, nautitaan nyt tästä kaikin rinnoin, paras aika on aina juuri se mitä eletään!!

Mutta ajattelin kertoa teille myös hyvästä leipomuksesta (kokeiluversio 1 ensin, paranneltu versio 2 sitten...) joka syntyy näin (kuva on kehno kun tajusin vasta kun melkein viimeistä palaa vietiin että sellainen pitäisi napata!):

Ainekset/pohja:
-paketillinen (n. 350g) jotain feikkidominoja (eli jotain tummia täytekeksejä)
-reilu 100g rasvaa

Ainekset/täyte:
-purkillinen Flora Vispiä
-maustettu vaniljarahka (200g) + vajaa puolipurkillista tavan maitorahkaa (n. 100g)
-4 liivatelehteä
-2rkl sitruunamehua
-1dl sokeria
-hyppysellinen vaniljasokeria
-punaisia viinimarjoja tai karpaloita n. 1litra
-valkoista suklaata levyn verran
-DAIM suklaata myös levyn verran

1. Jaa keksit niin moneen pakastepussiin (miel. tuplapussi) kun perheestä löytyy leipomisintoisia lapsia, anna kaikille nuijat käteen ja eikun hakkaamaan keksit murusiksi.
2. Hienosti murskatut muruset ja rasva sekaisin, sitten painellaan leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan
3. Laita liivatelehdet hetkeksi kylmään veteen likoamaan.
4. Vispaa flora vispi vaahdoksi, lisää sekaan rahkat, sokerit, sitruunamehu, sulatettu valkosuklaa ja 2/3 Daim levystä rouhittuna.
5. Ota liivatelehdet kylmästä vedestä pois ja liuota ne tilkkaan kiehuvaa vettä, valuta sen jälkeen ohuena nauhana muun täytteen sekaan koko ajan sekoittaen.
6. Lisää marjoja maun ja valikoiman mukaan (ajattelin kesän mittaan kokeilla tätä myös tuoreilla mansikoilla höystettynä).
7. Kaada täyte pohjan päälle, rouhi/murskaa loppu Daim koristeeksi kakun päälle ja anna olla mielellään vaikka yön yli jos aikaa riittää - on syötävissä jo parin tunnin päästä jos on viimetinkaleipoja kuten allekirjoittanut... :)

Ja hyvää siis on, ilman marjojakin, mutta poistavat kivasti liikaa makeutta mielestäni. Ja ainakin vieraille teki hyvin kauppansa ja yksi jopa toivoi että lattaisin ohjeen tänne :) Asiaan voi tietysti vaikuttaa myö se että jos ei tarjoa juuri muuta niin ei ole paljon vaihtoehtoja ;)

Kiitos kaikille ihanista syntympäivämuistamisista, vanheneminen on ihanaa kun rinnalla on paljon mukavia (ja yhtä vanhoja tai ainakin melkein yhtä vanhoja ;) ) ystäviä <3

(pakko varmaan postata vielä jälkeenpäin noista syntymäpäivämuistamisista, oli sen verran mukavia ja kekseliäitä lahjoja)

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille! Lupaan palata pian - ainakin nopeammin kuin tuon viimeisimmän kuukauden miettimistauon tahtiin...

Äiti ei tartte auttaa, kyllä mä osaan tän homman

Sanoi rakas lapseni korviin asti ulottuva hymy naamallaan kun luistelemaan lähdettiin... Mieleeni tuli elävästi tarina eräästä pikkutytöstä joka rakkaan äitini kertoman mukaan lähti reilu komekymmentä vuotta sitten ensimmäiseen luistelusuoritukseensa suunnilleen samojen sanojen saattelemana :) ja se pieni tyttö meni pari metriä tosi lujaa ja heitti sitten jonkuntasoisen voltin; mutta nousi pian ja jatkoi matkaa ja kohta osasikin =)

Tytöstä polvi paranee; Elsamaria otti homman haltuun suvereenisti hetimiten. Ei siinä nyt vielä kolmoislutzeja vedetty mutta upeasti pystyttiin pystyssä ja liikuttiin eteenpäinkin! Ja joo, kaaduttiin tietysti myös mutta ei muuta kun uudestaan menoksi vaan!

Upeaa nähdä tuota lasten oppimista ja iloa!! Vaikka maailma on välillä aika täynnä ihmisen siihen tuomaa pahuutta niin lapsien oppiminen, eläminen ja elämänilo muistuttaa kyllä niistä ihmisyyden kauniista puolista upealla tavalla :)

Kaunista talvista loppuviikkoa teille kaikille ystävät!! Se on talvi nyt :)

silverjungle kevät-kesä 2012

no nyt ei enää kurkistella, nyt me katsotaan jo kunnolla!Tai vielä kyllä vähän jää herkkuja odottelemaan kuviksi ja esille asti pääsyjä, mutta tässä vaiheessa we proudly present you: silverjungle SPRING-SUMMER 2012 (facebook ja monalisa ovatkin jo mallistoa näyttäneet mutta tässä vielä samaa täältäkin :) Toivottavasti ensi viikolla aukeavat myös uudet silverjungle -sivut, joista pääsette sitten kivasti katsomaan mallistoa ja samalla shoppailemaan nettikauppaan :) Mutta pitemmittä puheitta:

Vielä on sitten tulossa oikein kesäistä kesää kevyinen mekkoineen, paitoineen ja housuineen, yllä näkyykin jo kesäsetin pehmoista velouria ja raitaa. Palataan näihin tarkemmin sitten ensi kuun puolella, mutta tässä alla vielä vähän kuvia jo kesänodotusta virittelemään :)

Aurinkoisen kaunista talvipäivää kuitenkin ja kesäfiilikset vielä hetkeksi odottelemaan!! Meillä on huomenna suunnitelmissa luistelua!!!

kurkistetaan vielä vähän ;)

Ei minkäänlaista itsekuria ja kärsivällisyyttä! Mulla siis! Meillä oli torstaina ensimmäinen ja tänään sunnuntaina toinen aivan ihana kuvauspäivä ja nyt kun tätä silverjungle sneakpeakingia tuli aloiteltu niin pakko jatkaa ;) pari otosta samasta sarjasta kuin tuo aiempi postaus; eli silverjungle kevättä/kesää 2012.

Kuvaukset menivät todella hienosti; mallilapsoset erityisesti olivat aivan uskomattoman reippaita ja suloisia :) Kuvaajana toimi upeaa työtä tehnyt Olga G. / Studio Happy Moment. Torstain kuvauspäivän päätteeksi mallikatras palkittiin HopLop reissulla niin oli sitten vielä energiaa ja intoa tähän seuraavaankin settiin. Eräs nimeltä mainitsematon kolmevuotias neitonen joka näkyy kuvassa yllä ;) sai pienen "en ole nukkunut päiväunia mikä ei sovi minulle ollenkaan ja kyllä minulla jossain vaiheessa päivää kilahtaa ja minähän osaan sen, kilahtamisen meinaan" -tyyppisen hepulin kun piti lähteä kotiin hoploppailemasta... :) äiti suoritti taas tyylikkään "sätkivä tyttö per kainalo" -poistumisen (koska varmastihan pikkusisko saa sympatiahepulin....),mutta autossa taas rauha maassa ja kuvaspäivän mukavat muistot palasivat mieleen ja tunnelma oli kovin iloinen aina tuiki tarpeellisille unille asti  :)

Rehellisesti sanottuna lasten kuvaaminen on toisaalta äärimmäisen helppoa verrattuna aikuisten kuvaamiseen ja toisaalta äärimmäisen vaikeaa: lapset ovat helposti luonnollisen näköisiä ja tulee upeita tilannekuvia ja ilmeitä sen kummemmin kehottelematta, kuvauksissa on hauskaa, leikitään samalla ja siinä sivussa tulee vietettyä mukavasti aikaa kokonaisen lapsikatraan kanssa - toisaalta aikuismallit harvemmin alkavat kinaamaan päällepuettavista asuista tai sukkisten väristä tms. "Mä EN kyllä laita tota lakkia päähään, ei oo kiva!!!" "Se on tosi kiva, laita nyt vaan, pieneksi hetkeksi..." "EN!" Ja sitä rataa sitten muutaman muunkin asukokonaisuuden tai kokonaisuuden osan kanssa :) tai aikuismallien harvemmin näkee lakaisevan kuvausrekvisiittakukkasilla lattiaa tai kastelevan kastelukannulla kaverin hiuksia tai niistävän nenää kukkaan haistamisen sijasta tai mätkivän kaveria joka tuli liian liki... Huippumalliohjelmatkin olis paljon mielenkiintosempia kun niin saisi vähän tätä lapsi-reality asennetta mukaan ;)
Mutta kaiken kaikkiaan mallit olivat kyllä ihan super innokkaita ja suorastaan kilpailivat siitä kuka saa olla kuvissa, tunkua sekaan oli muulloinkin kun oman kuvaushetken yhteydessä!

Mutta ensi perjantaina 27.1. sitten koko silverjungle-mallisto tapetilla ja siitä eteenpäin saatavilla. Kiitos tässä vaiheessa koko tiimille; alkaen suunnittelusta ja tuotekehityksestä, työn raskaan raatajista eli mallikappaleiden valmistajista ja päättyen kuvausporukan upeaan panokseen; kiitos mallit, kiitos upea kuvaaja (kiitos Olga vielä kerran!!), kiitos upeat assarit M ja A ja kiitos kaikki upeat lapsimallien vanhemmat! Tää on näitä "ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista" -juttuja. Ja se kyllä pitää täysin paikkansa :)

pieni kurkistus tulevaan...

silverjungle kevät-kesä 2012 malliston julkaisupäivähän on 27.1.2012 ja sen jälkeen mallisto on myynnissä kotimyyjillä sekä 2.-5.2. esillä myös Kööpenhaminan CIFF messuilla. Good luck for the sales team!!! ;)
Mutta tänään kuvaustohinoiden yms. keskellä meillä oli töissä JOULU!!! Tuli loppuja näytteitä messuille ja kuvauksiin ja kaikki olivat toinen toistaan ihanampia!!! Toimistomme täyttyi "iih! ihana!" ja "kato tätä! niiiiin söpö!!"- huudahduksista :) Täytyy kyllä sanoa että hihkuminen ei ollut turhaa, ihanaa tavaraa on tulossa. Pienten lasten äitinä sitä erityisesti on innoissaan noista lasten söpöyksistä, aikuisten tuotteet ei ikinä saa samanlaista hihkunaa aikaiseksi ;)

Kuvaustohinoiden keskellä nappasin pari mallikappaletta kotiin laittaakseni teille ystävät yhdestä setistä pienen vilauksen! Materiaaleina ihanaa all over printattua puuvillavakosamettia ja pehmoista, miellyttävää puuvilla-lycraneulosta! Tässä nyt siis vaan vähän "tyttöjen juttuja", pari settiä välikaudesta/keväästä, vastaavasta tulossa myös poikien versio + paljon muuta! Loput (tai ehkä vähän jotain pientä ennen...) sitten julkaisupäivänä ettei tule noottia allekirjoittaneelle...

Jeps että sellaista :) me likes, toivotaan että te muut myös ;) pahoittelut tyttöpainotteisuudesta tässä sneak peakissa... Mutta kun mulla in niitä pari täällä kotona niin tulee helposti oltua vähän tyttöpainotteinen :) Ja ajattelin myös että oisin voinut kuvata nää tyttöjen päällä, mutta ilta meni jotenkin vaan hujauksessa ohi ja paras kuvaussetti mitä saatiin aikaiseksi oli 74/80 koon paita reilu 3 vee tytön päällä yhdistettynä kuta kuinkin sopivaan setin hameeseen - ja asustettuna pinkeillä sukkiksilla - siis tosi pinkki pinkeillä sellaisilla. Joten niin ihana kuin malli olikin ja niin ihania kuin vaatteet periaatteessa olivatkin niin jostain syystä kyseinen kokonaisuus ei tuonut tuotteiden parhaita puolia esiin ;)

Mutta nyt saunaan! Mulla oli vielä paljon asiaa uusista, ihanista eteisen matoista ja elämää suuremmista keskusteluista lasten kanssa... Mutta onneksi se on päivä huomennakin! Öitä kaikille!

(Olipa ihana kertoilla teille näistä jutuista, hihkaiskaa tekin edes vähän "iih! ihania! töissä kävi tänään näet meidän työporukan lisäksi vain pari miesvierasta joita yritettiin saada innostumaan meidän söpöyksistä ja kommentit oli "joo. varmaan tosi kiva." "ai. joo. niin oliko teillä kahvia?" et silleen... miehet...)

hanskoja ja herkkuja :)

Monalisan postauksen innoittamana sain inspiksen päivittää lasten hanskavarastoa! Ne on meinaan oikeesti joku katoava luonnonvara, hanskat siis, sekä äidillä että tyttärillä. Sukkien lisäksi meidän talon uumenissa täytyy piileksiä kymmeniä hanskoja. Ja hiuslenkkuja. Ja pinnejä.

Mutta hanskat taas hetkeksi uusittu Reiman voimin: 2 x Tecit (malli Loru) ja 2 x villavuoriset (malli Boaval), vertailevaa tutkimusta tiedossa siis. Teceissähän on sisällä vanu + x-static hopealanka ja villavuorellisissa sitten villavuori :) Onko kokemuksia? Kumpi lämpimämpi/muita eroja ominaisuuksissa? Meillä on Elsamarialla ollut aiemminkin molemmat hanskat, enkä silloin huomannut ratkaisevaa eroa, mutta Annaliisa tuntuu olevan vielä kylmäsormisempaa mallia kuin isosisko, eli varmasti sormet kertovat tuloksia pian :)

Sen lisäksi että sormet pysyvät lämpinä on myös mahasta pidettävä huolta ;) Meillä päivän iltapala koostui homemade-suklaakakusta + homemade mansikkahillosta + lähikaupasta haetusta valion vanilja jätskistä. Ihanaa, ei ehkä niin terveellistä, täyttävää ja silloin tällöin välttämätöntä :)
Tässä vaiheessa täytyy kertoa että leipominen ei oo mikään meikätytön bravuuri, eli tämä -jostain sekalaisista ohjeista kasattu ja omia lisäksi sovellettu - resepti on havaittu toimivaksi ja aika hyvin aina onnistuvaksi!

                                             Niinan paras - ja ainoa - suklaakakkuresepti

                                                            3dl vehnäjauhoja
                                                            1tl leivinjauhoja
                                                            1tl suolaa
                                                            2 dl kaakaojauhetta
                                                            3dl sokeria
                                                            2dl fariinisokeria (reilu pari desiä)
                                                            n. yhden ison levyllisen verran suklaata rouhittuna sekaan
                                                            (laitan yleensä puolet tummaa ja puolet jotain muuta)
                                                            pari desiä sulatettua voita tai sitä juoksevaa rasvajuttua
                                                            4 munaa
                                                            kupillinen (n. 1dl) espressoa tai vahvaa kahvia

Valmistuspolitiikka on sekoittaa kuivat, sekoittaa märät ja sekoittaa kaikki. Reippaampi ehkä vatkailee jotain niistä tehokkaasti, minä en. Sitten koko höskä vuokaan, uuniin ja vajaa puoli tuntia 180 asteessa. Ja mielellään saa jäädä vähän"epäkypsäksi" keskeltä. Ja hyvää on :) Valmistusaika noin vartti + paisto.

Lisäksi tarjoiltiin mansikkahilloa, mansikat pakasteesta sulamaan, kohmeisina vähän soseutusta ja sitten hillosokerin ja vähän veden kanssa kiehumaan hetkeksi. Ja sittenhän meillä on hilloa :)

Iltapala oli siis oikein ihanainen, mutta sokeriannos teki tehtävänsä; neiti E sammahti vihdoin 21.30 noin tuhat laulua lauleskeltuaan ja miljoona juttua juteltuaan (normisti kuitenkin kasin aikaan...) Eli ei ihan joka ilta, mutta kuten sanottu: silloin tällöin välttämätöntä.

Öitä ja kauniita unia, äiti täällä taitaa samaisen sokerin voimin vielä hetken tehdä töitä!

                                                            

                                   

wanted: ihmisiä

elikkäs ihmisnäyttelijöitä siis. Tai siis lastenelokuvia joissa näyttelijöinä ihmisiä, oikeita ihmisiä eikä siis animaatiota ihmisäänillä. Ja vielä sellaisia leffoja jotka sopivat 1-3v. ikäluokkaan.
Meillä on ollut tämän joulun hitti äidin lapsuuden suosikki (silloin kyllä kirjana kun me oltiin varmaan maaaiiiilman viimeinen perhe johon videot tuli) eli P.L. Traversin kirja/Walt Dineyn filmatisointi Maija Poppanen ja iki-ihanainen Julie Andrews. En ole itse yleensä mikään Disney elokuvien suursuosija, mutta tämä on kyllä ihana, kirja/kirjasarja tosin vielä parempi. Ja jaksaa viihdyttää äitiäkin :)
Suosittelen kaikille jotka eivät ole nähneet - ja uudestaan niille jotka ovat nähneet.

Ja siksi siis nyt wanted ihmisiä, että tämä oikeiden ihmisten näyttelemä elokuva sai nämä liikkuvaiset laulavaiset tyttölapset kiinnostumaan ja innostumaan enemmän kuin yksikään animoitu auto tai ötökkä toistaiseksi on saanut. Ja aloin oikeasti miettimään, että mihin ne lastenelokuvien ihmiset ovat kadonneet...? animaatiota tulee animaation perään ja ovat aivan upeita, mutta, mutta... Tuleeko teille jotain mieleen?
Toinen mikä teki vaikutuksen sekä meillä että ystäväperheessä oli Heinähattu ja Vilttitossu, veikkaisin että samasta syystä + yeisen kauneuden ja värikkyytensä vuoksi. Mitä muuta tulee mieleen? Nuo Risto Räppääjät jne ovat varmaan isommille, ja meikäläinen on niin toivottaman vanhanaikainen äiti että nuo uudet hommat harvoin vetoavat...

Taustaa täytyy valottaa sen verran, että meillä katsotaan melkoisen vähän televisiota, minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta olen itse kasvanut aika televisiottomasti ja sama tuntuu jatkuvan ja siirtyvän seuraavalle sukupolvellekin. Lisäksi tätä toimintatapaa tukee lasteni elohopeamaisuus - paikallaan pysyminen kokonaisen elokuvan tai edes kokonaisen pikku kakkosen ajan on luokiteltu kategoriaan "erittäin haasteellista" :)

Meillä on muutamien valinnaisten elokuvien lisäksi suurimmassa suosiossa musiikki; joko soitettuna kuunneltuna, laulettuna tai ennen kaikkea tanssittuna. Ehkä siksi myös Maija Poppanen vetosi; musiikkia piisaa. Anskun kestomusasuosikkeihin lukeutuu pikkuoravien lisäksi Slash :)

Ja Poppasesta vielä vähän: sieltä saatiin meille kotiutettua ah niin tarpeellista siivousintoakin siivousleikin myötä; ihmetystä ja närkästystä aiheuttaa tosin se seikka että meidän lelut ei sormia napsauttamalla kipittele itsekseen laatikoihin... Mutta yrittäminen on hauskaa ja siistiäkin tulee :)



Ja muistin taas kaksi asiaa jotka niiiiin haluaisin tehdä ja ovat vieläkin tekemättä ;)
1. Lentää sateenvarjolla yli Lontoon (Helsinkikin käy jos Lontoo on liikaa nyt tähän väliin)
2.Nauraa niin että nousen kattoon (toistaiseksi pyöritään vain maassa kipurassa ja vedet silmissä)

Mukavaa lauantai-iltaa!