elikkäs ihmisnäyttelijöitä siis. Tai siis lastenelokuvia joissa näyttelijöinä ihmisiä, oikeita ihmisiä eikä siis animaatiota ihmisäänillä. Ja vielä sellaisia leffoja jotka sopivat 1-3v. ikäluokkaan.
Meillä on ollut tämän joulun hitti äidin lapsuuden suosikki (silloin kyllä kirjana kun me oltiin varmaan maaaiiiilman viimeinen perhe johon videot tuli) eli P.L. Traversin kirja/Walt Dineyn filmatisointi Maija Poppanen ja iki-ihanainen Julie Andrews. En ole itse yleensä mikään Disney elokuvien suursuosija, mutta tämä on kyllä ihana, kirja/kirjasarja tosin vielä parempi. Ja jaksaa viihdyttää äitiäkin :)
Suosittelen kaikille jotka eivät ole nähneet - ja uudestaan niille jotka ovat nähneet.
Ja siksi siis nyt wanted ihmisiä, että tämä oikeiden ihmisten näyttelemä elokuva sai nämä liikkuvaiset laulavaiset tyttölapset kiinnostumaan ja innostumaan enemmän kuin yksikään animoitu auto tai ötökkä toistaiseksi on saanut. Ja aloin oikeasti miettimään, että mihin ne lastenelokuvien ihmiset ovat kadonneet...? animaatiota tulee animaation perään ja ovat aivan upeita, mutta, mutta... Tuleeko teille jotain mieleen?
Toinen mikä teki vaikutuksen sekä meillä että ystäväperheessä oli Heinähattu ja Vilttitossu, veikkaisin että samasta syystä + yeisen kauneuden ja värikkyytensä vuoksi. Mitä muuta tulee mieleen? Nuo Risto Räppääjät jne ovat varmaan isommille, ja meikäläinen on niin toivottaman vanhanaikainen äiti että nuo uudet hommat harvoin vetoavat...
Taustaa täytyy valottaa sen verran, että meillä katsotaan melkoisen vähän televisiota, minulla ei ole mitään sitä vastaan, mutta olen itse kasvanut aika televisiottomasti ja sama tuntuu jatkuvan ja siirtyvän seuraavalle sukupolvellekin. Lisäksi tätä toimintatapaa tukee lasteni elohopeamaisuus - paikallaan pysyminen kokonaisen elokuvan tai edes kokonaisen pikku kakkosen ajan on luokiteltu kategoriaan "erittäin haasteellista" :)
Meillä on muutamien valinnaisten elokuvien lisäksi suurimmassa suosiossa musiikki; joko soitettuna kuunneltuna, laulettuna tai ennen kaikkea tanssittuna. Ehkä siksi myös Maija Poppanen vetosi; musiikkia piisaa. Anskun kestomusasuosikkeihin lukeutuu pikkuoravien lisäksi Slash :)
Ja Poppasesta vielä vähän: sieltä saatiin meille kotiutettua ah niin tarpeellista siivousintoakin siivousleikin myötä; ihmetystä ja närkästystä aiheuttaa tosin se seikka että meidän lelut ei sormia napsauttamalla kipittele itsekseen laatikoihin... Mutta yrittäminen on hauskaa ja siistiäkin tulee :)
Ja muistin taas kaksi asiaa jotka niiiiin haluaisin tehdä ja ovat vieläkin tekemättä ;)
1. Lentää sateenvarjolla yli Lontoon (Helsinkikin käy jos Lontoo on liikaa nyt tähän väliin)
2.Nauraa niin että nousen kattoon (toistaiseksi pyöritään vain maassa kipurassa ja vedet silmissä)
Mukavaa lauantai-iltaa!
